Ei oo todellista. Löysin tän blogin tässä nyt ja luin näitä tekstejä läpi ilmeellä O_o

 

Oon nyt 17v, syksyllä tulee 18v täyteen ja lukion tokalla nyt.

 

Kaikist jännintä on se, et muistin tän käyttäjänimen ja salasanan ilman et piti arvata uudestaan...  

Okei mä siirryn kokonaan toiseen blogiin. Osoitteeseen www.wannabee.vuodatus.net......eli sinne jos haluu vielä lukea mun juttuja.

Käyn täällä vielä ehkä jonkin aikaa ja sitten heitän hyvästit tälle.

Mikä on käsite saippuasarja?
Omasta mielestäni se on sarja joka kestää monen sadan jakson verran ja
siinä juoni kärsii koska sitä vain jatkutetaan ja jatkutetaan. Ei haluta lopettaa
koska sillä on niin paljon katsojia. Itse saippuasarjoiksi voisin laskea mm.
Salatut Elämät, Kauniit ja Rohkeat, Päivien viemää ja monet muut iänikuiselta tuntuvat sarjat.
Monet ekaksi hyvät tv-sarjat muuttuvat tylsemmiksi ja tylsemmiksi ajan myötä.

Mistä se johtuu?
Juoni kärsii, ei keksitä enää kunnollisia kivoja uusia juttuja, vaan lisätään koko
ajan henkilöitä. Ja keksitään melko abstrakteja juttuja, joista ihmiset saisivat viihdettä.
Ja myös yritetään saada siitä jotenkin jännittävää.

Miksi ihmiset sitten katsovat niitä?
No jotkut katsovat muuten vain ja jotkut sitten taasen koska ovat jääneet koukkuun.
Miten johonkin televisiosarjaan voi muka jäädä koukkuun. No ensinnäkin melkein kaikki on
mahdollista. Ja monet sarjat lopettavat kunkin jakson jollainosin jännittävään kohtaan ja sillä saavat
katsojat odottamaan seuraavan jakson esittämistä.

Jos näitä niinsanottuja saippuasarjoja ei olisi niin mitä sitten katsottaisiin?
Tuota en olekaan miettinyt sen enempää. luulisin että ne sarjat joita nykyään kutsutaan saippuasarjoiksi
olisivat erilaisia ja niissä ei olisi tuonlaisia huokutuksia.


Kukaan ei ymmärrä yhtään mitään, mutta toivottavasti pointti lyötyy tuolta rivien välistä.

Miss Pätkä

Minulla oli taas tässä eilen hyviä aiheita joista kirjoittaa, mutta nyt yllättäen en enää muista niistä yhtäkään.
Onko se mikään yllätys?
Mikä aihe saisi aikaa ajatuksia? Tai mielipiteitä asiasta...mistä saisin kommentteja?
Miksi aiheita keksii aina silloin kun ei ole mahdollisuuksia päästä kirjoittamaan niitä ylös.

Opettajat ovat aika ristiriitaisia ihmisiä. Tajusin asian tuossa viime viikolla kesken englannin tunnin.
Opettajamme oli unohtanut minne oli laittanut monisteet jotka oli aikeissa antaa meille. Mietin siinä että miksi opettajat suuttuvat siitä että me oppilaat emme muista jotakin monistetta tai läksyjä ja vielä hyvän selityksen kanssa. Silti vaikka meillä olisi kuinka paljon todistus aineistoa siitä ettemme olisi voinut tehdä läksyjä, niin silti saamme siitä rangaistuksen. Eikä opettaja joudu yhtään kärsimään semmoisen asian kanssa kuin papereiden hävittäminen. Eikö opettajakin ole ihminen? Vai muuttuko opettaja heti joksikin ulkoavaruuden olioksi kun on käynyt koulunsa loppuun ja päässyt opettajan paikalle nöyryyttämään oppilaitaan. Eihän siitäkään mitään tule että oppilas unohtelee aina mutta jos kerran unohtaa niin eikö se olisi suotavaa? Itse olen yhden ainoan kerran tänä lukuvuonna hävittänyt yhden monisteen juuri englannin monisteen ja sain siitä kamalan olon kun opettaja valitteli ainaista unohtamista. Onko se muka oikein?




Miss Pätkis

Veljet=ärsyttävä asia tässä maailmassa

Veljet, mikä sana kuvaisi niitä kaikista parhaiten
ja niin hyvin, että kaikki joilla ei veljiä ole,
ymmärtäisivät miltä meistä tuntuu jotka omistamme
veljen, tai jopa useamman. No se sana voisi olla
ärsyttävä.
Tänäänkin kirjoitin sähköpostia kaverilleni, ja kamala veljeni kiikaroi ruutua ja luki ääneen 
mitä siihen olin kirjoittanut. Ja vielä ääneen!!
Tarvitseeko tuota sietää? Ei todellakaan.

Entä tarvitseeko kuunnella kun veli sanoo sinua
läskiksi kuten tällä lailla:
V (veli): "Onhan se hyvä että on vararengas
vyötäröllä."

Ja sitten muutkin miespuoliset henkilöt ovat usein
erittäin ärsyttäviä,
sanotaan päärynäksi ja vaikka miksi. Tuota ei tarvit-
se kestää ainakaan mielestäni.

Jonakin päivänä, kauniina tai kamalana, veljeni
katuu käytöstään sydämensä pohjasta..sen voin hänelle luvata.

Ja toiseen aiheeseen:

Oppiaineet joille ei keksi, mitä niillä tekee jos ei halua joksikin jossa sitä 
tarvitsee.

Historia:

Mihin sitä tarvitsee, jos ei halua historioitsiaksi
tai historian opettajaksi. Miksi historia ei voi ol-
la valinnainen aine, miksi? Tietääkö kukaan?
   Tiedän ehkä sitä tarvitsee johonkin, mutta miksi
siinä on aina semmoinen opettaja joka saa sinut melkein
nukahtamaan kesken hänen esityksen? Miksi ei voisi olla
sellainen opettaja joka ei puhuisi kuivakalla uutistoimit-
taja äänellä, vaan puhuisi äänellä joka saisi puheeseen
erilaisia näkökulmia.

jälleen hyppäämme aiheesta toiseen:

Ystävät:

Ystävät, siitä aiheesta on tehty jo paljon juttuja.
Mutta nyt kerronkin minun ystävistäni
ilman heitä en voisi elää. Puhun heistä nyt etukirjaimil-
la.
S on todella tärkeä minulle hän tietenkään ei tiedä sitä.
M ja V ovat hekin minulle tärkeitä, minulla ei ole olemassa
mitään tiettyä järjestystä, mutta bestikseni MD on minulle
niin tärkeä, minusta ei ole mitään merkitystä minkäikäinen
ystävä on, ehkä en kuitenkaan minkään hirveän nuoren ystäväksi
alkaisi ehkä. Tai mitenkään hirveän vanhan kääkän.
S, M, V, J ja L ja toinen L ovat ihania ihmisiä ja MD on todella todella ihana ihminen, kuten SD:kin.

Onko vielä jokin aihe josta kirjoittaisin?

Harrastukset:

Joidenkin vanhemmat ovat tyrkyttämässä lapsilleen
harrastuksia vaikka millä mitalla ja lapset ovat melkein
jääneet niiden alle.
Onko teille tyrkytetty jotakin harrastusta jossa ette
alkuunkaan ole viihtyneet?

Minulle ei sillä tavalla ole tyrkytetty harrastuksia
vaan olen ihan itse halunnut alkaa harrastaa jotakin.

Mutta nyt kun on siirtynyt yläasteelle on niitä harrastuksia
kasattu eteen iso läjä josta valita, ennen ei tullut kuuloonkaan
että menisin kauemmas esimerkiksi että joutuisin menemään pyöräl-
lä tai bussilla vaan sen harrastuksen piti olla lähellä
kävelymatkan päässä. No arvatkaas oliko paljon vaihtoehtoja?
Ei todellakaan, nyt pääsen kerran viikossa parinkymmenen
kilometrin päähän harrastukseen mutta sinne saan kyydin.
Ja vaikken saisikaan saisin mennä bussilla. Omituista.


Mutta kiitos kun jaksatte lukea tekstiäni ja kommentoitte sitä, tämä
on nyt niin outo teksti että...mutta toivottavasti ymmärrätte jotakin.